Aivan kuten ajattelinkin. Tummansiniset lankakerät loistavat löytämättömyydellään ja vauvanpeitto nakottaa puolivalmiina lattialla. Kävelin lankakauppaan hakemaan lisää tummansinistä ja huomasinkin että Woolissa on kaksi erisävyistä tummansinistä. Mikä mahdollisuus on valita kahdesta se oikea? Nii-in, hyvin pieni. Joten sen lisäksi että minulla on nyt tarpeeton kerä tummansinistä lankaa, minulta puuttuu noin kolme kerää sitä oikeaa sävyä jota en raaskisi kuitenkaan ostaa sillä heti ne hankittuani kadotetut kerät ilmaantuvat jostain ja osoittautuvat juuri oikeaksi sävyksi.
Sillä välin kun tummansininen kohtalo järjestyy tavalla tai toisella voin miettiä virkatako peittoon vielä yksi rivi. Tällä hetkellä peitosta on tulossa n. 60 cm leveä ja 85 cm pitkä, mutta vauvoista ja lastenvaunuista täysin tietämättömänä en ole oikein varma onko koko sopiva vai tarvitseeko peitto lisää leveyttä/pituutta.

Tummansinisiä keriä etsiessäni tein kyllä muita löytöjä. Vaatehuoneessa olevissa laatikoissa on kummitellut yksi pinkki Kid Mohair-kerä, jolle löytyikin nyt kaveri häkkivaraston laatikoista. Näistä kahdesta kaveruksesta ajattelin saada kolmiohuivin viileisiin kevätpäiviin, riittihän aikoinaan paitaankin neljä kerää.
Lisäksi löytyi silkkivillaa josta olen aikoinani neulonut unisukat, jotka vuorostaan ovat mystisesti kadonneet. Silkkivillan kanssa samaisessa paperikassissa (villathan kannattaa aina säilyttää hengittävässä paikassa) oli angoravillaa josta en edelleenkään oikein tiedä miksi se haluaisi tulla. Värikin on aivan liian maanläheinen meikäläisen makuun.

Kaiken kukkuraksi löysin ison laatikollisen kaulahuiveja, joten ehkä olisi aika siirtyä asusteista muualle. En edes pidä itseäni huivi-ihmisenä, siitä huolimatta että minulla on itsetehtyjä huiveja ja liinoja kolme laatikollista. Jos vaikka virkkaisi taas hameen, niitä minulla on vain yksi.