Hyviä silkkilaatuja saadaan mulperiperhosen toukkien kokongeista (koteloista), jos toukkia hoidetaan hyvin. Ainoastaan mulperipuun lehtiä syövät toukat käyttävät 14 000 toukan voimalla melkein 500 kg mulperipuunlehtiä jotta saataisiin 1,5-2,0 kg silkkiä. Yhden kokongin lankamäärä on noin 3500-4000 metriä, mutta siitä saadaan kelaamalla 500-900m lankaa.

Raakasilkki sisältää 75% fibroiinia, 25% serisiiniä ja 1% vahaa ja väriaineita.

Lujuus
Silkki on hyvin vahva kuitu, raakasilkin lujuus on noin 30-45cN/tex, silkin märkälujuus on 85-90% kuivalujuudesta.
Elastisuus
Silkillä on hyvä elastisuus, joskin huonompi kuin villalla.
Kosteuden vaikutus
Silkki on hyvin vettä imevä ja se voi imeä kosteutta jopa 30% kuivamassastaan tuntumatta silti märältä. Silkin kaupallinen kosteuslisä on 11%.
Emäkset ja hapot
Silkin sisältämä seriini liukenee kuumaan saippualiokseen, mutta fibroiini kestää väkevämpiä emäksiä. Se liukenee kuitenkin NaOH-liuokseen keitettäessä, joskin vaikeammin kuin villa. Laimeita happoja fibroiini kestää, mutta liukenee väkevään suolahappoon heti.

Villisilkkiä tuottavat toukat syövät muutakin kuin mulperipuunlehtiä.
Tussahsilkki on paksumpaa kuin mulperisilkki, se on myös kovempaa ja herkemmin rypistyvää muttei niin arkaa kemikaaleille.

Silkin huonoihin ominaisuuksiin kuuluu sen huono auringonvalon, ja hien, kesto sekä vaurioituminen kemikaalien ja lämmön vaikutuksesta.