Jostain syystä en ole ikinä pitänyt kirjoneuleista. Lapsena omistin muutaman kirjoneuleen, joista kyllä pidin, omistan nytkin yhden kaupasta ostetun kirjoneuleen mutta ikinä en ole tuntenut minkäänlaista paloa neuloa niitä.

Joskus too-deella monta vuotta sitten luin lehdestä (Valitut Palat?) Kaffet Fassetista artikkelin, ja ihastuin noihin värikylläisiin neuleisiin. Se oli aikana jolloin sain vastaukseksi 'siis kuka??' kun mainitsin pitäväni Fassetin paidoista. Edelleen Fassetin neuleista havaitsee loistavan värisilmän, sommittelukyvyn jne, mutta eivät ne millään tavalla ole minun tyylisiäni. Sitä paitsi ne näyttävät minusta vielä aivan samalta kuin silloin vuosia sitten, eikä pysähtyneisyys ole ikinä kiehtonut minua.
Perinteiset kirjoneuleet näyttävät minusta niin...perinteisiltä. Eri materiaaleihin yhdistettyinä ne näyttävät jo mielenkiintoisimmilta, saatika että kirjoneulosta vielä käsittelee jollain tapaa. Neulelehdissä en ole ikinä törmännyt kirjoneulemalliin jota haluaisin edes kokeilla.

Joulun alla päätin kuitenkin opetella tekniikan, Modassa (6/2004) oli suht mielenkiintoinen sukkamalli, tarpeeksi pieni työ aloittelevalle kirjoneulojalle. Sain ne sukat valmiiksikin, olen pitänytkin, mutta en oikein ollut vielä varma suhteestani kirjoneuleeseen. Yllättävää oli se, ettei se niin vaikeaa ollutkaan (suljettuna neuleena se taitaa olla helppoa muutenkin), eikä edes niin hidasta kuin luulin. Päätin tehdä vielä yhdet sukat, samasta mallista ja samoilla langoilla mutta värit päinvastoin (ja mallia hieman muokaten). Hankalaksi koituikin värien vaihtaminen "miten....eiku...hetkonen, tää on nyt vääärällä värillä", kun olin juuri neulonut edellisiin sukkiin värit päinvastoin. Siitä huolimatta ettei neulominen tuntunut hitaalta meni näiden sukkien valmistumiseen koko kulunut vuosi.
562.jpg
lankana Nalle