Harmaata. Haaarmaaaataaaaa.
Kauhavalla käydessä pitää asioida aina Kangas-Aitassa. Kuten tälläkin kertaa. Joululahjalankoja ostamassa, onhan tässä sentään vielä tehokas kuukausi lahjapajan käyttöön. Tai työntekoon. Ja tuleehan se joulu ensi vuonnakin.
Milla-mohairia huiviin. Yksi kerä neulottu, mutta se sai purkutuomion. Paksumpi koukku tilalle, tai puikot.
Pampula-lankaa, joka maksaa hirvittävästi ja riittää toivottavasti siihen mitä aion.
Samettilanka riittää varmasti. Mutta käsin vaiko koneella, kas siinä vasta pulma?
Wooleja, jotka vaan olivat niin upean värisiä.
Toinen ehdoton vierailupaikka Kauhavalla on Reilu kauppa ja löytökirppis. Siel on kaikkee. Kuten
tämä ihanan limenvihreä kippo jostain aikojen takaa ja
tämä tummanvihreä vaasi myöskin ajalta kauan sitten.
Anoppi pisti mukaamme isoäidin maljakon, joka on väriltään ehkä kaunein ikinä. Olen nähnyt vastaavanlaisen arabialaisen vihreänäkin, mutta tämä harmaanpetroolin yhdistelmä on aivan upea.
Niin, se surkea päivänvalo kuvaamista varten..
Koska joulu tulee piakkoin, hain työsiirtolan kellarista paistivadin mukaamme. Hirvitti, sillä vati on suuri ja matka kotiin pitkä.
Suuri vati pienille kinkuille.
Hirvitti myös näiden kohdalla, ja valitettavasti kävi kuten pelkäsinkin. Anoppi antoi kahvikuppiastiaston, jonka oli saanut häälahjaksi. Kuuden kupin sarjasta oli viisi ehjänä, yksi aikojen saatossa hajonnut, ja vajaan viiden sadan kilometrin kuluttua kuppeja oli enää kaksi ehjänä. Arvatkaako vituttaako? Kuin pientä oravaa? Kyllä.
Pohjassa on hyvä kuntoiset arabian leimat, mutta löytyneekö mistään enää täydennystä tähän onnettomaan serveesiin?
Kommentit