Hieman yli viikko sitten heräsin iltapäivän puolella, oltuani ensin yön töissä. Huomattuani kellon olevan jo yli 13, hypähdin pystyyn ja tuijotin kelloa pohtien samalla minkä luokan tunneilta olen nukkunut pommiin. Haroin hiuksiani enkä saanut päähäni millään mikä luokka oli nyt jäänyt aamupäivällä ilman opetusta...Parin minuutin kuluttua tajusin olevan lauantai...

Viikonlopun mentyä heräsin maanantaina, oltuani taas yön töissä, jälleen iltapäivän puolella. Kaksi tuntia pommiin nukkuneena. Onneksi se luokka osasi työskennellä yksinkin.

Tiistaina olin nukkua pommiin kolmesta herätyskellosta huolimatta. Onneksi kaverilta tilattu herätyssoitto pelasti tilanteen.

Perjantaina nukuin yölllä pommiin, sillä herätyskellosta loppuivat patterit.

Tänään heräsin aamuyöstä, kun Miäs könysi sänkyyn. Sydänkohtauksen partaalla hypin säikähteenä katsomaan paljonko kello on ja kauhukseni ihmettelin miksei ole jo soitettu ja hälytetty töihin. Kunnes tajusin että tämähän on vapaayö. Kun yritin rauhoittua takaisin unten maille, mietin milloin en enää pysty nukkumaan koiranunta sikeämpää.